Paskahousu on korttipelien ehdoton klassikko. Maailman jokaisessa kolkassa pelattava korttipeli nauttii suurta suosiota kaikenikäisten korttipelien ystävien keskuudessa, ja siitä on vuosien saatossa kehitetty lukuisia eri variaatioita. Suomessa paskahousua pelataan suhteellisen vakiintuneilla säännöillä 3–5 pelaajan kesken.
Paskahousu on niin kutsuttu lyöntipeli. Siinä on siis tarkoituksena pelata kortteja pöydälle siihen asti, kunnes oma käsi on tyhjentynyt ja kaikista korteista on päästy eroon. Lyöntipeleissä on paljon samankaltaisuuksia, ja usein esimerkiksi paskahoususta pitävät pelaajat viihtyvät myös muiden lyöntipelien parissa. Korttipelien historiasta kiinnostuneille mainittakoon, että ne ovat syntyneet Venäjällä, josta ne levisivät nopeasti myös Suomeen.
Kortit ja niiden jakaminen
Paskahousua pelataan perinteisellä 52 kortin pakalla, jonka kortit on jaettu neljään eri maahan. Jokaisen jaon alussa kaikille pelaajille jaetaan viisi korttia. Pöydälle ei jaon yhteydessä aseteta yhtään korttia.
Kun pelaajat lyövät kädestään kortteja pöytään, heidän on nostettava pakasta samaan tahtiin uusia kortteja. Pelaajilla on oltava viisi korttia kädessään niin pitkään kuin se on mahdollista.
Pelin kulku
Pelin tavoite
Paskahousussa muiden lyöntipelien tavoin tarkoituksena on päästä korteista eroon. Kortteja lyödään pöytään jokaisella vuorolla, jos se on mahdollista. Peliä pelataan siihen asti, kunnes kaikki kortit ovat joko kaadettu pois pöydältä tai päätyneet yhdelle pelaajalle. Tämä häviävä pelaaja julistetaan paskahousuksi.
Pelin aloittaja
Pelin aloittaja määräytyy jaettujen korttien perusteella. Se pelaaja, jolla on kädessään eniten kolmosia, aloittaa pelin. Jos kenelläkään ei ole kädessään kolmosia, pelaaja, jolla on eniten nelosia aloittaa kierroksen.
Jos kahdella tai useammalla pelaajalla on sama määrä pienintä käsistä löytyviä kortteja, jakajasta seuraava pelaaja aloittaa pelin. Koska aloittajalla on pieni etu, on reilua, että jakaja vaihtuu kierrosten välillä.
Korttien lyöminen pöytään
Kun pöydälle on lyöty ensimmäiset kortit, pelaajat lyövät vuoroillaan edeltävää korttia suurempiarvoisia kortteja. Jos viimeisin pöydälle lyöty kortti on ollut nelonen, pelaaja voi lyödä kädestään esimerkiksi kaksi kutosta tai yhden seiskan riippuen tämän kädestä.
Korttien lyömiseen on muutamia sääntöjä:
- Lyötävän kortin on oltava edeltävää suurempi tai vähintään samanarvoinen.
- Kuvakortteja (jätkä, kuningatar tai kuningas) voi pelata vain kahdeksikkoa suurempien korttien päälle.
Pöydälle lyödyt kortit voidaan sysätä sivuun, eli kaataa. Tällöin kukaan pelaajista ei joudu ottamaan kortteja käteensä:
- Jos edellinen pelattu kortti on suuruudeltaan 3–9, kortit voi kaataa kympillä.
- Jos edellinen pelattu kortti on kuvakortti, pinon voi kaataa ässällä.
- Pino kaatuu myös, jos siihen pelataan neljä samansuuruista korttia perättäin.
Jos ässän tai kympin pelaa tyhjään pöytään, pino kaatuu ennen kuin kierros on edes käynnistynytkään. Tällöin seuraava pelaaja ottaa kortin käteensä suoraan.
Pinon kaatumisen jälkeen kaatanut pelaajat saa aloittaa seuraavan kierroksen.
Kakkoset ovat paskahousussa erikoisasemassa. Ne voi pelata milloin vain, paitsi jos edeltävä kortti on ollut kymppi tai ässä.
Kun kortteja on lyöty pöytään niin paljon, että pakasta ei enää ole mahdollista nostaa kortteja, pelaajat poistuvat pelistä, kun ovat päässeet korteistaan eroon. Tätä jatketaan siihen asti, kunnes vain yhdellä pelaajalla on kortteja.
Lopuksi
Vulgaarista nimestään huolimatta paskahousu on hauska koko perheen korttipeli. Koska pelaajat nostavat käteensä jatkuvasti kortteja, jännitys pysyy mukana loppuun asti. Paskahousu on täysin tuuripeli, jossa menestyminen vaatii lähinnä hyvää onnea korttien jakamisen suhteen. Näin ollen sen pelaaminen esimerkiksi perheen pienimpien kanssa on hauskaa, sillä myös lapset voivat menestyä ja pärjätä pelissä vanhempiensa tavoin.
